Uusia haasteita

Niin se on tämäkin syksy vierähtänyt ja ensi viikolla lähdenkin jo lomalle Suomeen. Joulukuu saapui kuin yllättäin ja Suomikerhossa leivottiin jo pipareita. Vielä on kevät kiinaeloa täällä ja sittenpä koittaakin jo paluumuutto Suomeen. Kevät taitanee olla aika touhuntäyteistä aikaa. Sen tunnen luissani jo nyt. Vielä on niin paljon, mitä haluan täällä Kiinassa kokea ja paikkoja mitä nähdä.

Suomikerho jatkaa keväällä omalla paikallaan ja lisäksi lupauduin aivan uudenlaiseen, varsin haastavaan tehtävään, Suomikoulun opettajaksi. Tiedossa on viitosluokka ja tusinan verran oppilaita. Koulua on joka toinen lauantai ja opetus painottuu äidinkieleen.

Vähän tässä jänskättää, että miten tehtävästä suoriutuu tällainen maallikko. Pienten lasten ohjaaminen kun on aivan eri asia kuin varhaisteinien opettaminen. Mutta ulkosuomalaisille ei aina ole tarjolla pätevää ja ammattitaitoista äidinkielen opetusta. Toki muun perusopetuksen he saavat kansainvälisissä kouluissa.

Suomikoulun oppikirjamateriaali ja opettajan ohjeet ovat kuulemma erittäin hyvät. Niihin pääsen tutustumaan ihan jo piakkoin. Joululomalle mukaan lähteekin siis aika yllättävää luettavaa ja opettaja-ystäväni saavat varautua konsultointihetkiin glögilasin äärellä.

(Kuvat tielle pudonneesta kouluvihkosta.)