torstai 27. marraskuuta 2008

Kahvintuoksua ja oivalluksia


Tänään tein erään käytännön oivalluksen. Havahduin siihen, kun yllättäen nenääni kulkeutui aivan ihana kahvin tuoksu. Aistin sen jopa tämän nuhan lävitse. Nuuskuttelin ilmaa ja mietin, mistäköhän moinen tuoksu mahtaa tulla. Omasta kahvituokiosta oli jo aikaa ja kiinalaiset naapurit tuskin sumppia keittelevät.

Mutta kohtapa löytyikin selitys. Mimi oli ollut aikeissa ruveta laittamaan ruokaa, ja oli pannut papuja kiehumaan. Vesi olikin päässyt loppumaan ja aluksi niin aromikkaasti paahtuneet pavut paloivat niin, että koko kämppä kärysi. Ikkunat auki ja kunnon läpiveto. Ihan jännä oivallus silti, kahvi todellakin tehdään paahdetuista pavuista. Sen verran oli kyllä lumoava ja uudentyyppinen aromi, että tässähän pitää ihan miettiä, jos vaikka paahtimoyrittäjäksi ryhtyisi ;)

keskiviikko 26. marraskuuta 2008

Flunssapotilaana


Kerhon tätinä olen nämä viikot niistellyt monia pikkuisia nuhaneniä. Nyt onkin sitten minun vuoro. Lauantaina on suomalaisen yhteisön pikkujoulut, jonne oltaisiin kyllä menossa. Saa nyt nähdä, mihin suuntaan tämä flunssa menee. Olisi kyllä mukava olla läsnä, mutta nyt ainakin joudun pinnistelemään, että saan ääneni kulkemaan. Ei olisi ihan kaikkein miellyttävin tapa viettää pikkujoulua ja tutustua uusiin ihmisiin, äänettömänä...

Menin kiinalaiseen rohtoapteekkiin. Kähisin apteekkarille ja sain mukaani muutaman paketin. Kourallinen pippurin näköisiä palleroita aamuin illoin. Makukaan ei ole pippurista kovin kaukana. Lisäksi imeskelytabletteja, joita olen tässä popsinut kuin karamelleja. Lieköhän niistä apua, en nimittäin ole malttanut (rousk rousk) imeskellä. Teetä pitkin päivää ja kiinalaista greippiä. Hmmm, on muuten yllättävän makea ja hyvän makuinen greipiksi. Sohvan uumeniin viltin mutkaan ja lukuseuraksi Paulo Coelhoa. Edellisen synkän kirjan vastapainoksi kaipaan nyt jotain valoisampaa. Näillä mennään ääntä kohti.


maanantai 24. marraskuuta 2008

Yölampun katveessa


Sanoja on nyt vaikea muotoilla. Haluan kuitenkin aiheesta mainita. Olen käännellyt maan historian sivuja vuosikymmenten taa. Monenlaisia tarinoita. Niin valitettavan tosia. Mieli on mietteliäs ja murheellinen. Tuntuu, että siitä kaikesta on vasta niin vähän aikaa. Menneisyyden jäljet näkyvät vielä. Ehkä ei niin täällä kaupungissa, mutta maaseudulla on vielä omat käytäntönsä. Koitan välttää aiheen tarkempaa käsittelyä. Se tuskin on kovinkaan bloginkestävää. Mutta kovin murheellinen olen Kiinan menneisyydestä ja kaikista niistä julmuuksista, mitä se pitää sisällään. (Ylläolevan kuvan voi klikata suuremmaksi...)


keskiviikko 19. marraskuuta 2008

Eteenpäin mennään!


Tässä nyt tulee blogiin päivityksiä tavallista tiuhempaan tahtiin. Syykin on selvä. Mies on työmatkalla ja kiinantunnit on tältä vuodelta loppu. Aikaa siis on enemmän. Tässä hörpäilen kahvia ja mietin, lähtisinkö käymään jossain. Saatanpa tehdäkin pienen pistokkaan kaupunkiin. Hieno tunne muuten, kun taksikuskin kanssakin voi käydä jo muutaman lauseen keskustelun. Tässä kuvaus edelliseltä reissulta.

minä: Päivää!
kuski: Päivää!
minä: Menen Merliniin. (asuinalueemme)
kuski: ??
minä: (Viiton käsillä merkiksi, että voin näyttää tien.)
Kymmenen minuuttia. Eteenpäin mennään!
kuski: Ooo, eteenpäin.
minä: Käännytään vasemmalle.
kuski: Aaa, vasemmalle.
...
kuski: (Kysyy jotain. En ymmärrä, mutta bongaan sanan Amerikka.)
minä: Ei Amerikka. Suomi. Olen suomalainen.
kuski: Aaa, Suomi. (Luettelee jotain. Hoksaan sanat Tanska ja Norja.)
minä: Kyllä kyllä! Hyvä!
kuski: (Kysyy jotain, ymmärrän sanan työskennellä.)
minä: Minun mieheni työskentelee Pekingissä.
kuski: (Kysyy jotain, toistelee sanaa Notsia.)
minä: Notsia?
kuski: (Kaivaa taskustaan kännykän.)
minä: Aaaa, Nokia!! ... Ei Nokia. Nokialla kyllä työskentelee paljon suomalaisia. (Ooo, miten pitkä lause. Melkein pakahdun ylpeydestä!)
kuski: Kyllä kyllä.
...
minä: Liikennevalot! Jälkeen oikealle. Ei ei! Ei nämä liikennevalot. Toiset liikennevalot. (Hehhee, molempia naurattaa. Auto jää jumiin risteykseen. Ruuhka-aika...)
...
minä: Kuuma! (Näytän vaatteitani ja veivaan ikkunaa auki.)
kuski: Kuuma. Kyllä. Liian paljon vaatetta.
minä: Kyllä!
kuski: Suomessa taitaa olla tosi kylmä. Se on niin pohjoisessa.
minä: Totta! Niin on. Liian kylmä.
...
minä: Onpa iso peruna.
kuski:???
minä: (Näytän kädellä ja osoittelen autoja.)
kuski: Aaa, ruuhka! Niin on. Paljon autoja.
minä: Ruuh-ka... (Tavailen sanaa ja tunnustele sitä suussa.)
minä: Ei hyvä tämä ruuhka.
kuski: (puistelee päätään.) Ei hyvä.

tiistai 18. marraskuuta 2008

Vedenpaisumus

Pesuhuoneeneemme lattialla on vedenpaisumus. Aluksi luultiin, että pesukone valskaa tai putket vuotaa. Toiset korjausmiehet taas sanoivat vian olevan lämmityksessä. Nyt on selvinnyt, että yläkerran naapurissamme on vesivahinko. Joka tapauksessa pesuhuoneessamme on lillunut vettä jo viikon. Voisi leikkiä vaikkapa laivan uittamista tai jotain.

Kovin ripeää ei ole tämä korjaustoiminta täällä päin. Jos ei joka päivä painosta ja soittele perään, asia mukavasti unohtuu. Nyt yritetään tavoittaa asunnon omistajaa, ennen kuin kukaan ryhtyy korjaustoimiin. Täytyy ensin selvittää, kuka maksaa vai maksaako kukaan.

Mimi-parka oli eilen koittanut lapata enimpiä vesiä pönttöön, voidakseen käyttää pesukonetta. Säikähdin päällä olevan sähkölaitteen ja vesilammikon yhdistelmää. Nyt ei taideta pyykkiä pestä vähään aikaan, teroitin.

Jännä sinänsä, että pesuhuoneessa on kyllä suihku ja siis myös kaivo. Mutta joku ihmeellinen älynväläys on ollut rakentaa suihkunurkkaus sellaiselle korokkeelle. Kaivo on siis myös reilun kymmenen sentin korkeudella lattiasta. Niinpä :/

Välillä (aika usein) tulee miettineeksi, ketähän ne insinöörit on, jotka suunnittelee näitä tällaisia juttuja.. Eikä ihme, että välillä tuntee olevansa ihan kuin jossain maanlaajuisessa piilokamerassa. Tämä maa totisesti on yllätyksiä täynnä.

Tuo alla oleva kuva on napattu tästä läheltä. Kiva tuollainen tolppa keskellä tietä... Se oli ilmestynyt siihen jokin aika sitten. Hmmm... mietiskelin sen tarkoitusta. Näin vastaavia tolppia sähköpylväinä. Ilmeisesti tämänkin tolpan tarkoitus on jossain vaiheessa kannatella johtoja. Tuiki tarpeellista tottakai, mutta eiköhän se voisi kannatella niitä piuhoja ihan vaikka metrin verran laiempana?



Alla oleva kuva on myös näiltä samoilta kulmilta. Huomatkaa kaivo, jossa on kansi! Vau! Mutta muutaman metrin kun kävelee, niin edessä on uusi ansa. Että näin :/