Pitääpä minunkin tulla näyttäytymään tänne pitkästä aikaa, kun isäntä armollisesti kävi polkaisemassa homman taas käyntiin. Sen verran innokkaasti juttuja naputteli, että ei liene vaikea houkutella häntä vierailemaan täällä useamminkin.
*****
Australian ainutlaatuinen eläinmaailma todellakin ihastutti meidät. Luonnossa elää vapaana jos minkälaista menijää. Villieläimiä on paljon, toisin kuin täällä Kiinassa, missä kaikki mikä liikkuu, on jo syöty. Runsas eläimistö näkyi myös liikennemerkeissä. Tiellä liikkujia varoiteltiin milloin minkäkinlaisista mönkijöistä, eikä autoilija juurikaan voi välttyä kohtaamasta tietä ylittävää villieläintä tai raatoa tien poskessa. Kunnon aussiautoihin onkin asennettu ns. "kengurupuskurit".
Koala tosiaan oli karusta äänestään huolimatta ihastuttava, söpö karvapallero. Suloisimman eläimen tittelin vei silti minipingviini. Tuohon frakkiin ja valkoiseen paitaan sonnustautuneeseen 30 senttiseen taapertajaan pääsimme tutustumaan lähemminkin. Melbournen kupeessa sijaitseva Phillip Island on tunnettu suuresta pingviiniyhdyskunnastaan ja yleisölle onkin järjestetty mahdollisuus seurata pingviinien jokailtaista maihinnousua kalastusreissuiltaan, pesäkoloihinsa rantatörmän pöhelikköön.
Pingviinit rantautuvat aina auringonlaskun aikaan, kun hämäryys luo sopivan turvan nousta mereltä. Seurantapaikalle piti saapua hyvissä ajoin ennen oletettua h-hetkeä. Rannalle kohti aavaa merta oli rakennettu katsomo tätä elävää luontodokumenttia varten. Kameroita eikä minkäänlaista kuvaamista sallittu, sillä salamavalojen räiske olisi taatusti säikäyttänyt pingviinit. Yleisön tuli myös pysytellä hiljaa.
Noin tunnin päästä aurinko alkoi painua mailleen ja tarkkakatseinen saattoi huomata rantaveden tuntumaan uineet pingviinit. Päät pysyivät vielä turvallisesti veden alla. Joku rohkea uskalikko nosti päätään, tarkasteli tilannetta ja kohottautui pystyyn. Muutamia päitä nousi perässä ja kohta oli puolen tusinaa pingviiniä jonossa rantavedessä. Mutta hui ja molskis....! Vielä oli liian aikaista ja lauma pulahti takaisin veden suojiin.
Yleisö odotti jännittyneenä ja kohta alkoikin pulpahdella pingviinejä pystyyn siellä täällä. Ne asettuivat hauskausti jonoihin ja etummaiset kärkkyivät rantavesissä lähtövalmiina. Välillä meni joillakin pupu pöksyyn ja ne sukelsivat hetkeksi takaisin turvaan veden alle. Kun tilanne oli todettu riittävän turvalliseksi, lähtivät jonot purkautumaan kuin yhteisestä sopimuksesta. Voi sitä vipellystä ja suloista vaappumista, kun pingviinit lähtivät hupaisassa etukenossa ylittämään rantahietikkoa kohti pesäkolojansa. Kyllä siinä yhdellä jos toisella meni askeleet sekaisin ja moni tömpsähti nenilleen, honteloihin jalantynkäsiin sotkeutuneena.
Mereltä nousi koko ajan lisää pingviinejä ja jonot tuntuivat ihan loppumattomilta. Yleisö pääsi kulkemaan aidatulla korokepolulla yhtä matkaa näiden suloisten taapertajien kanssa ja seuraamaan vain reilun metrin päästä niiden hupaisan näköistä vaappumista kohti pesäkolojansa. Loppujen lopuksi pingviinejä laskettiin tulleen sinä iltana reilu tuhat. Eli aikamoisesta paraatista ja luonnon näytelmästä oli siis kyse.
 |
| Tässä yleisön kulkureitti päiväseltään kuvattuna. |
Pingviinien jäädessä touhuilemaan pesäkolojensa suojiin ja yleisön lähtiessä paikalta tuli kaikkien vielä kurkistaa autonsa alle. Jos vaikka joku taapertaja olisi tallustellut parkkipaikalle asti. Melko varmoja oltiin, että juuri meidän Hundain alle olisi pujahtanut joku viipottaja. Mutta harmi vain, ei ollut, tai toisaalta onneksi niin. Olisi nimittäin ollut suuri kiusaus kaapata tuollainen suloinen minipingviini mukaamme.
9 kommenttia:
Tervetuloa taas kirjoittelemaan! Eipä muuta kun isännälle oma blogi pystyyn, ettei tule kohta perheriitaa siitä, kumpi saa päivitellä blogia! ;)
Osaan kuvitella, kuinka vaikeaa on varmasti ollut himokuvaajan pysytellä nahoissaan pingviininäytelmän ja kuvauskiellon yhdistelmässä.. ;D
Australiassa kun villieläimiin selvästi suhtaudutaan suhteellisen kunnioittavasti, niin mitenkäs siellä oli tuotantoeläinten laita? Onko ruuaksi lahdattavat eläimet yhtä kauheissa oloissa kuin muissakin länsimaissa vai ulottuuko eläinten kunnioitus ruokatuotantoon asti?
Moi Illusia!
Hehe, isännälle oma blogi pystyyn. :D Ei vaan, nyt ei ainakaan ehdi enempiä päivitellä, (mitä nyt kirjoitti yhden kivasti jemmaan), tuli nimittäin äijäkööri Suomesta visiitille. :D
Juu, kyllä minulle jäi käsitys, että Australiassa myös tuotantoeläimille on turvattu mahdollisimman hyvät olot. Ainakin kun katseli niitä valtavia peltoja ja niittyjä, niin onhan siellä lääniä elää ja olla. Suotuisa ilmasto takaa sen, ettei tarvi lehmien ja lampaidenkaan ahtaissa navetan karsinoissa elämäänsä värjöttää.
Kaupoissa tein sen havainnon, että kyllä se on usein juuri se luomu, mitä siellä on tarjolla. Eli ainakin näiltä osin kunnioitus tuotantoeläimiinkin on siis kohdallaan. :)
Kiitokset teille molemmille matkakertomuksista, upea maa. Täytyy kertoa, että Shanghaissa oli ilo voida käydä australialaisella eläinlääkärillä. Hän mm. operoi koiramme. Ulkomaalaiset toivat klinikalle myös löytökoiria ja hänen oli varmaan vaikeaa olla hoitamatta näitä (ne olisivat varmaan olleet terveysriski ulkomaaliaisille koirille ja ruuhkauttaneet klinikan). Lisbet
Nyt on lukemista useammaksi kerraksi. Niin mahdottoman upeita kuvia ja mielenkiintoista kerrontaa. Mutta että nyt olen kade (en tunnusta yleensä sitä piirrettä itsessäni). Olette päässeet pingviinejä seuraamaan ihan livenä. En tiedä mistä viehtymykseni just niihin on ihan omaa luokkaa, vaikka kaikki luontojutut ja linnut kiinnostavat. Sanoin kerran puolileikilläni ystävilleni, että olen ajatellut isona alkaa pingviiniksi. Ostivat ison pingviinisäästöpossun synttärilahjaksi. Se on liikkis.
Jotain niiden pingviinien poikasten hautomisessakin on niin ainutlaatuista, ja se vaappuva liikehdintä on liikuttavaa.
Onpas ollutkin matka, josta riittää varmaan muisteltavaa.
Voi nuo mini pingviinit meillä jäi näkemättä sen aikataulun takia. Ei pieniä lapsia voinut valvottaa, eikä pingviinit olisi uskaltaneet rantaan, jos kaksi "hyenaa" olisi ulvonut kilpaa :-D
Australiassahan on maailman puhtain vesi, ja varmasti pitävät hyvän huolen muutenkin ruoastaan, sellainen käsitys minullakin on. Tuleehan heiltä myös paljon "luomu" pesuaineita yms... Ihana, puhdas maa! Täysi vastakohta Kiinalle, varmaan siksi sinne pala sydäntä jäikin ;-)
Hei!
Hauska kuulla teistä ja matkastanne. Ihania ja mielenkiintoisia kuvia. Australia on varmaankin mielenkiintoinen paikka ihmeellisine eläimineen. Koala on symppis. Hyvää lomaa teille!
Lisbet, voin kyllä kuvitella, että on sen aussieläinlääkärin ollut raastavaa käännyttää ovelta pois. Mutta yksi ihminen ei voi kaikkea tehdä, vaikka paljon voikin.
Jerikonruusu, voi että, siellä on toinen pingviinifani! On ne kyllä niin ihanan valloittavia ja liikuttavia kaikessa kömpelyydessään. Muuten, koska pidät pingviineistä, saatat myös tykätä Timo Teiden öljyvärimaalauksista. Pingviinit ovat yksi hänen lempiaiheistaan. Maalaukset ovat harmonisia ja avaruudellisia. Käy kurkistamassa esim. http://www.netti.fi/~timote2/PosterGallery.htm
ps. Tosi ihana idea se ystäviesi lahjoittama pingviinisäästöpossu. Matkarahojako varten? ;)
Nina, harmi että jäi teiltä väliin, mutta ymmärrän kyllä. Yllättävän hyvin lapset kuitenkin jaksoivat odottaa, kun saivat rantahiekassa möyhiä ja touhuilla. Mutta kun pingviinejä vihdoin alkoi rantautua, niin kyllä siinä oli monella hankala innostustaan hillitä. :D
Pensastasku, kiitos. Kiinalaista uuden vuoden lomaa tässä vietellään, ihan kotosalla tällä kertaa. Muutama kenties sinullekin tuttu marsu ja hamsteri on täällä meillä hoidossa. :)
Olipa mahtava nähdä noita varoituskylttejä, ne tosiaan pistivät aikoinaan itselläkin hymyn huulille, kun niitä näki :) Ja sattuipa kerran pimeälle meille sellainenkin, että tuli kolaroitua kengurun kanssa, ei onneksi ollut jättikenguru ja autossa oli juurikin tuollainen kegurupuskuri. Ja itse donille terveisiä, että ei se emu minusta tuntunut ollenkaan niin pelottavalta kuin päiväkävelyllä vastaan tuleva python ;)
Kiitoksia jälleen, että jaksat tehdä näitä blogipäivityksistä, mukavaa lueskeltavaa.
-Kati Leinonen
Moi Kati! Olipa kiva, kun näyttäydyit täällä ja kommentoit. Juu nämä Australia-postaukset on varmaan saaneet sinussa ihan erityistä kaikupohjaa ja varmaan herättäneet muistojakin. :)
Hurja oli varmasti törmäys kengurun kanssa! Auts! Ja luulenpa, että et saa Donia vakuutettua emun vaarattomuudesta. ;) Mutta hui kauhistus, päiväkävelyllä vastaan madellut python!! Minä niin pelkäsin käärmeen kohtaamista, että nurmikon poikki mennessäkin poljin vimmatusti maata ja huusin Donille: "Tömistä tömistä!!!" :/
Lähetä kommentti