keskiviikko 26. marraskuuta 2008

Flunssapotilaana


Kerhon tätinä olen nämä viikot niistellyt monia pikkuisia nuhaneniä. Nyt onkin sitten minun vuoro. Lauantaina on suomalaisen yhteisön pikkujoulut, jonne oltaisiin kyllä menossa. Saa nyt nähdä, mihin suuntaan tämä flunssa menee. Olisi kyllä mukava olla läsnä, mutta nyt ainakin joudun pinnistelemään, että saan ääneni kulkemaan. Ei olisi ihan kaikkein miellyttävin tapa viettää pikkujoulua ja tutustua uusiin ihmisiin, äänettömänä...

Menin kiinalaiseen rohtoapteekkiin. Kähisin apteekkarille ja sain mukaani muutaman paketin. Kourallinen pippurin näköisiä palleroita aamuin illoin. Makukaan ei ole pippurista kovin kaukana. Lisäksi imeskelytabletteja, joita olen tässä popsinut kuin karamelleja. Lieköhän niistä apua, en nimittäin ole malttanut (rousk rousk) imeskellä. Teetä pitkin päivää ja kiinalaista greippiä. Hmmm, on muuten yllättävän makea ja hyvän makuinen greipiksi. Sohvan uumeniin viltin mutkaan ja lukuseuraksi Paulo Coelhoa. Edellisen synkän kirjan vastapainoksi kaipaan nyt jotain valoisampaa. Näillä mennään ääntä kohti.


3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Pikaista toipumista kuuman juoman, ihanien herkkujen, hyvän kirjan sekä lämpimän 'pesän' avulla. Nauti levosta ja rauhasta. t ano

Satumaista kirjoitti...

Mia! Parane pian! Uni paras lääke on, laulussakin lauletaan. Karvakuono viereen ja peiton alle. Halausenergiaa! :) T.SatuK :)

MiaO kirjoitti...

Kiitoksia toivotuksista Ano ja Satu! Flunssassa on ne hyvätkin puolensa, peittojen alle on kiva hautautua koko päiväksi :) Toivottavasti lauantaina olisin jo kunnossa. Leppoisaa loppuviikkoa teille! Niisk.