Viikonloppuna sain minäkin vihdoin käytyä Kiinan muurilla. Ensimmäinen vieraamme Suomesta saapui luoksemme, joten muuri oli luonnollisesti etappi numero yksi. Täytyy kyllä myöntää, että se taatusti onkin näkemisen ja kokemisen arvoinen! Jylhiä vuoristomaisemia, ylhäällä luikertelevaa jyhkeää muuria, ihmisvoiman ihmettelyä ja kaunista ruskaa. Ei varmaankaan jäänyt viimeiseksi käynnikseni siellä.
Ainakin tuhannen askelman matka ylös muurille oli melkoinen suoritus sinänsä. Kyllä siinä tällainen, enemmänkin penkkiurheilijaksi itseään luonnehtiva pääsi varsin sporttiseen makuun. Kiinalaisten luokkaretkeläisten kanssa perä perää kiivettiin ja yhteen ääneen puuskutettiin. Jonkin matkan päässä kulki köysirata hisseineen... Näytti kyllä helppoudessaan varsin houkuttelevalta. Mutta mies opasti ja neuvoi, että muurilla käynnin täytyy "tuntua". No tuntuihan se, seuraavana päivänä jaloissa.
Kiinan muurin rakentaminen aloitettiin 400-luvulla ennen ajanlaskun alkua ja sitä tehtiin jaksoittain 2000 vuoden ajan. Muurin tarkoituksena oli suojella keisarikuntaa "barbaarien" hyökkäyksiltä. Tämä historiallinen rajalinnoitus on maailman suurin ihmiskäsin tehty rakennelma.
Jättiläismäinen 6350 kilometrin pituinen muuri kulkee Kiinan itä- ja pohjoisrajalla ja sen ympärillä yhdistyvät vuoristot, laaksot ja aavikkomaisemat. Muurin keskimääräinen korkeus on 8 metriä ja leveys 6 metriä. Se kulkee jyrkkienkin vuorten yli jopa 70 asteen kulmassa. Muuri koostuu useista eri-ikäisistä ja paikoittain erillään olevista osista, joiden rakennustyyli on vaihteleva.
Muurin varhaiset osat tehtiin maata kasaamalla. Tiivis maavalli peitettiin sitten kivillä. Nykyisen muotonsa muuri sai Ming-dynastian aikaan (1386–1644), jolloin valmistui suurin osa muurista. Silloin käyttöön otettiin erittäin kestävä tiili ja laasti, jollaisia ei Euroopassa osattu tehdä vielä satoihin vuosiin. Muuria rakennettiin noin kilometrin päivävauhtia. Rakennustöissä kuolleet haudattiin muurin alle. (lähteet: Wikipedia ja aviomies)
Kuten kaikissa turistipaikoissa, oli täälläkin jos jonkinlaista kojua ja kauppiasta. Perinteiset rihkamakojut ohitin aika surutta, mutta tämän miehen kohdalla pysähdyin. Varsin taitavasti hän kaivertaa kivilaatalle kuvia muurista. Jäin hetkeksi ihailemaan, mutta laatta jäi silti ostamatta. Ehkäpä sitten ensi kerralla.
12 kommenttia:
Onpas nopea rakennustahti ollut. Kilometri on kuitenkin aika pitkä matka..
Hienoja kuvia olet ottanut!
Hei Piparminttu, juu aikamoinen tahti oli tuolloin 1400-luvulla merkittävimpään muurintekoaikaan. Mutta olihan niitä tekijöitäkin melkoinen liuta. Noin 300 000 hengen voimin sitä tuolloin kyhättin. Mutta joka tapauksessa ei voi muuta kuin ihmetellä.
Kiitos, minunkin mielestä ihan kivoja kuvia sain otettua, vaikka muurimatka sattuikin juuri kirkkaiden ja aurinkoisten päivien väliin.
Upeita kuvia muurilta! Ja joulukuusen ottaisin varsin mielelläni paakkuineen tuollaisessa saavissa:)
Wau, kuvat on komeita ja maisemat kans! Tuonne mennään ihan kohta, joten jalkojen verryttely on hyvä aloittaa pikimmiten :D
ja samalla vahvistuu halu hankkia se maisemalinssi kameraan... kallista :)
Vintage living, muurilta saa kyllä hyviä kuvia, sen verran upea paikka se on. Ja joulukuusi juuripaakkuinen kelpaa minullekin vallan mainiosti. Hmm, saisikohan siitä ihan kestokuusen??
Make, juu jalkojen verryttely kannattaa aloittaa jo hyvissä ajoin. Kiipeäminen tuntui nimittäin näissä jaloissa useamman päivän :/
Tuolla muurilla vois kyllä viipyä pitempäänkin. Siellä on paikka paikoin majataloja, että yöpyminenkin on mahdollista. Ja kun jaksaisi kävellä vähän kauemmas turistikeskuksista, niin pääsisi väljemmille vesille ja toisenlaisiin tunnelmiin.
Tällä meidän reissulla turistien paljous vähän häiritsi. Muutama muukin oli nimittäin hoksannut, että se on ihan hieno paikka ;)
Todella upeita kuvia ja maisemat ovat mahtavat. Tämä on kyllä sellanen nähtävyys, että joskus pitäs päästä ihan oikeasti käymään.
Mutta tää sun blogis tarjoaa kyllä mukavasti pientä lohdutusta matkakuumeessa.
Oi, oi ja voi... Onpa kaunista, ja viela syksyisissa vareissa...
Huokailen vain, ett apaasisipa tuonne joku paiva. :)
Kiitos virtuaalisesta nojatuolimatkasta - on tama blogistania siita kylla niin hienoa!
Kiitos blogilleni jattamasta kommentistasi! Huomasin sen vasta eilen myohaan.
Hei Itkupilli ja M´man, blogit on kyllä varsin oivallisia virtuaalisten reissujen tekemiseen! :) Ranskaan ja Los Angelesiinkin tulee matkattua nojatuolissa varsin usein.
Kiinan muuri on kyllä sellainen ehdoton etappi näillä main. Mieskin, joka on ehtinyt koluta kaikenmaailman nähtävyyksiä ihan kyllästymiseen asti, lähtee muurille aina vain uudestaan. Nyt se haaveilee käynnistä sellaisessa paikassa, mikä on aivan alkuperäinen ja restauroimaton. Ovat vaan aika vaarallisia muurinkohtia ne. :/
Upeita kuvia ja maisemia!
Kiitos Yaelian :)
Ihana ruska muurilla! Silloin kun minä kävin siellä, satoi vettä, jota kieltämättä kuiva luonto tarvitsi. Ei ollut lehtiä puissa tai pensaissa, vaikka olikin toukokuu.
Onkohan mulla saman kaivertaja sedän kuva muutaman vuoden takaa ;)
Rusina, tuo kohta muurista oli nimeltään Mutianyu, kuulostaako tutulta? Jos siellä kävit, niin silloin on varmaankin sama setä. Näytti siltä, että on kaivertanut niitä kuvia jo pitempään :) Juu, ihana ruska oli tuolloin muurilla. Syksy taitaa olla oikein hyvä aika niille maisemille. Mutta mieluusti näkisin myös vuodenaikojen aiheuttamat vaihtelut. Enköhän ehdi nähdäkin, sillä tulee varmasti käytyä vielä useampi reissu :)
Lähetä kommentti