Jaloissa voi vieläkin tuntea edelliset kiipeilyt. Kuvassa on paljon tottuneempi muurinkävijä. Aasit kantavat selässään paikallisia kioskin pitäjiä. Paikka paikoin voi siis jalkoja lepuuttaa, ostaa vesipullon ja haukata välipalaa. Unohdin edelliseen postaukseen laittaa kuvan aasista, vaikka niiden kohdalle jumituin kuvailemaan ja juttelemaan pitkäksikin toviksi.
Itse asiassa tulin sanomaan, että pitäisi jaksaa päntätä kiinankielen sanoja huomiseen tenttiin. Jonkinlainen testi on tiedossa, jossa katsotaan onko sitä mitään jäänyt päähän... Mutta voi kun niin laiskottaa. :/
5 kommenttia:
Toisaalta voi ajatella, että ilman erillistä pänttäystä tuonut tulos on todellisempi! Toisaalta taas pänttäämällä niitä sanoja oppii.. Mutta laiskottelu on kuitenkin aina hyvästä!
Ihana aasi kuva. Sopis hyvin vaikka tauluksi.
Piparminttu, sehän siinä pänttäyksessä huono puoli on, kun ne tahtoo sitten melko pian unohtaa. Eli käytännössähän ne kiinankielen taidot sitten opitaan, kuten muutkin. "Harmi" vaan, meillä taloudenhoitaja puhuu jonkin verran englantia. Hänen kanssaan olisi oivallista harjoitella kiinaa. Pitäisi kai ihan rohkeasti vain vaihtaa kieltä, vaikka asiat ei niin sutjakasti enää hoituiskaan. Ja mitä laiskotteluun tulee, niin taidan olla melkoinen mestari siinä ... ;)
Suvi, kiitos. Niin, mikseipä kuva sopis ihan vaikka tauluksi. Ei hassumpi idea. Tuo aasi oli kyllä niin söötti. Sille kun juttelin, niin se korviaan höristeli ja kuunteli kummissaan. :)
No, miten meni kiinantentti? :)
Sopo tuo aasi tuossa, ovat kauniin varisia ja ihastuttavat silmatkin talla elaimella.
M´man, kiitos kysymästä, kiinantentti meni ihan ok. Ainakin oman tuntuman perusteella. Tosi laaja se kyllä oli, alkeiskurssin kokeeksi nimittäin. Oli kirjoittamista, kielioppia, tekstin- ja kuullunymmärtämistä ja vieläpä puheosuuskin. Nyt onkin loppuvuosi omaa harjoittelua ja tammikuussa taas jatketaan uudella kurssilla.
Lähetä kommentti