keskiviikko 14. lokakuuta 2009

Matkaraporttia

Reissu on tehty ja hivenen raapaistu korealaista elämää ja kulttuuria. Tässä tulee nyt muutamia aiheeseen liittyviä postauksia, kunhan vain koneeni suostuu pelittämään. Olen havainnut, että asettamani tunneli hidastaa yhteyksiä ja kuvien lataaminen on uskomattoman hidasta. Mutta mihinkäs tässä kiire olisi. Päivän työt on tehty ja mieskin on taas työmatkalla.

Näin alkuun ihan jotain faktaa ja yleissivistävää Koreasta. Vuoteen 1945 asti Korea oli yhtenäinen valtio, mutta jakaantui sotaisasti kommunistiseen pohjoiseen ja kapitalistiseen etelään. Keskinäiset välit ovat edelleenkin kireähköt ja Koreat ovat muodollisesti yhä sotatilassa keskenään. Raja-aluetta valvotaan tarkasti ja Pohjois-Korea on maailman suljetuimpia valtioita.

Etelä-Korea, virallisemmin Korean tasavalta, lähti perustamisensa jälkeen voimakkaaseen taloudelliseen nousuun. Alkuun maa kamppaili Japanin miehityksen jälkipyykin ja sotilasdiktatuurin kanssa, kunnes demokratiaa vaativat mielenosoitukset johtivat vapaisiin vaaleihin vuonna 1987. Nykyään Korean tasavalta on demokratia, jossa on monipuoluejärjestelmä.



Yleisvaikutelma maasta on siisti ja sivistynyt. Tämä oli silmiinpistävää Kiinasta tulon jälkeen. Korea voisi olla kuin mikä tahansa länsi-Euroopan valtio. Ihmiset ovat aidon ystävällisiä ja auliita, sekä ottavat ulkomaalaiset vastaan luontevasti, vaikka tavallisen väestön keskuudessa englanti ei juuri taivukaan. Mitäpä tuosta, korealaiset papattavat vuolaasti omaa kieltänsä, vaikka vastapuoli ei ymmärtäisi sanaakaan. Silti homma toimii ja asiat tulevat hoidetuksi, jopa yllättävänkin tehokkaasti.




Katukuvasta puuttuu köyhin kansanluokka kokonaan, eikä epämääräisiä kuljeskelijoita näe. Kaikkialla on siistiä ja puhdasta ja ihmiset pukeutuvat hyvin. Turhaa mekkalaa ei myöskään pidetä, ja liikenne sujuu ilman jatkuvaa torven soittamistakin. Kanssaihmiset otetaan huomioon, eikä jonoissa ryykäillä eikä etuilla. Ilmapiiri on vapautunut, mielipiteitä saa ilmaista ja kaduilla uskalletaan ottaa kantaa erinäisten oikeuksien puolesta.






Korea kyllä yllätti meidät positiivisesti. Kuvittelimme sen enemmän aasialaiseksi ja Kiinan kaltaiseksi, mutta todellisuudessa se on lähempänä länsimaita. Vaikka välimatkaa ei ole kuin mokoma lahden poukama, ei yhtäläisyyksiä Kiinaan juurikaan näe. Mitä nyt ihmisten aasialainen ulkonäkö ja tuhannen sykkyrällä olevat sähköjohdot.

Kaikella on kuiten hintansa, niin myös kehityksellä ja hyvinvoinnilla, turistille vallankin. Korea ei nimittäin ole mikään halpa maa, vaan hintataso on moninkertainen Kiinaan nähden, kuta kuinkin samaa luokkaa kuin Suomessa. Ja kun valuutta on vieläpä onnettoman pieni, niin kovin hurjalta tuntui maksaa tonnin ja kymppitonnin seteleillä. Ja mitäpä sillä tonnilla saa? No, litran vettä.


6 kommenttia:

Vilijonkka kirjoitti...

Ihan leikkikirjaimien näköisiä nuo pallurat.

Aika kaukana Suomesta näemmän. Olisin vikannut etäisyyden pari tuhatta kilometriä vähemmäksi. Pitäisi varmaan hieman kerrata maantietoa!

MiaO kirjoitti...

Juu se on veikeän näköistä se pallurakirjoitus. Voisin etsiä tänne ihan lähikuvan siitä...

Mutta vain alle tuhannen kilometriä Pekingistä, ja niiiin eri maailma.

Savu kirjoitti...

Kiitos raportista! Aloitin sen kuten sanomalehden: loppupäästä alkuun. Mielenkiintoista kaikki mitä kerrot! Ja kuvistakin välityy se mitä sanot ilmapiiristä. Näyttää olevan ilmavaa, vapautunutta, siistiä.

MiaO kirjoitti...

Hei Savu! Kiva nähdä sinun käyneen täällä. Korean visiitti oli miellyttävä kokemus ja kaivattu tuulahdus tähän Kiinan eloon. Avartavaa minullekin huomata, että Aasia on muutakin kuin sulkeutunut ja kimurantti Kiina. Että yllättävän läheltä löytyy jotain hyvinkin tuttua.

Rusina kirjoitti...

On näemmä maantieto muuttunut sitten oman kouluaikani etenkin kun sairasti vihurirokkoa koko aasian tenttaamisen ajan. Siksipä yleissivistykseni on tältä osin sangen kehno ja perustuu omatoimisuuteen, mikä käytännössä on kovin yksipuolista Kiinan hyväksi. Kiitos raportista ;)

MiaO kirjoitti...

Rusina, voi sinua. Onpa sääli kun jouduit missaamaan Aasiajakson. Maantiedon tunnit olivat juuri minun lemppareita, kuten ehkä arvata saattaa. Totta, nykyisellään kartasto on kovin erilainen, valtioita on jakautunut ja monet nimetkin muuttuneet. Itse en ole vihurirokkoa sairastanut, mutta kuulostaa kyllä varsin viheliäiseltä.