Lijiangin kupeessa kohoaa uljas Jade Snow Dragon -vuori. Kolme eri kaapelihissiä kuljettaa vuoren valloittajia eri korkeuksiin. Tarkoituksenamme oli kokea hiukan extremeä ja nousta ihan ylimmälle tasanteelle 4506 metriin. Olimme tietoisia olosuhteista tuossa korkeudessa, joten olimme valmistautuneet vuokraamalla lämpimät, tuulen pitävät palttoot ja ostamalla lisähappea pulloissa. Toden totta olimme tohkeissamme näistä rohkeista vuorenvalloitusaikeista.
Mutta kävikin niin, että Lonely Planet johdatti meidät harhaan. Kirja oli harmillisesti sekoittanut kahden paikan nimet ja päädyimmekin 3000 metrin lähtökorkeudesta vain muutaman sata metriä ylemmäs, paikkaan jonne kaiken lisäksi ryykäsi laumoittain kiinalaisia turisteja. Kaunis paikka se oli sekin, ei tosin ihan sitä mitä olimme ajatelleet. Vuori kohosi taustalla uljaana ja valloittamattomana.
Olisimmehan voineet ilakoida ja tehdä kuten kiinalaiset, poseerata lainattavissa kansallisasuissa upeissa maisemissa. Mutta jotenkin ei huvittanut. Sen sijaan pakenimme turistilauman aiheuttamaa mekkalaa hiljaiselle metsäpolulle ja loppupäivä menikin sitten jonottaessa alaspääsyä.
3 kommenttia:
Onpa hieno asu! Turistirysässä ei tosiaankaan ole kiva olla jos on hirveästi ihmisiä.
Ihania kuvia ! : )
Terkkuja !
Yaelian, mieluummin sitä hakeutuu vähän väljemmille vesille. Kiinalaisten rysikset kun tuppaa olemaan aika luonnottomia. Juu noiden minoreettien asut on kyllä hienoja. (hetkinen... voiko minority -sanasta noin edes vääntää, vai tuliko kirjoitettua jotain ihan kummaa?! ;)
Viki! Kiva kuulla susta täällä! Kiitos terveisistä, samoin myös sinne! Voihan jumbe, kuulin sun upeista suunnitelmista! Mahtavaa!!!
Lähetä kommentti