sunnuntai 4. huhtikuuta 2010

Kaksi päivää Pekingissä


Kevät on tullut Pekingiin, vaikka tänä vuonna se on ollut kovasti myöhässä täälläkin. Puutarhoja aletaan hoitaa ja naapurin pihalle olikin kasvanut kokonainen suuri kuusi ihan yhdessä yössä. Missään muualla en ole moista supernopeaa kasvua tavannut, kuin täällä Kiinassa. Puut kun ostetaan valmiissa mitassa.

Ihan t-paitakeli täällä ei kuitenkaan ole, kuten viime vuonna tähän aikaan. Mutta todennäköisesti ilma muuttuukin ihan hetkessä ja sitten sitä läkähdyttävää hellettä taas riittääkin.

Pääsääntöisesti Pekingissä on kahdenlaisia päiviä. Niitä jolloin aurinko paistaa ja taivas on ihanan sininen. Yleensä se edellyttää jonkinlaista tuulta, jotta saasteet eivät jää seisomaan paikalleen. Mutta sitten on niitä toisenlaisia, valitettavan yleisiä päiviä, jolloin ilma on niin paksua, että sitä voisi melkein leikata. Puuh.

Nämä kuvasarjat on otettu kahtena tavanomaisena päivänä, samoista kohdista. Vertailkaa ja tehkää havaintoja.


9 kommenttia:

Vilijonkka kirjoitti...

Sullahan se vasta järjestelmällinen systeemi on kun olet tuolla lailla saanut kuvat samoista kohdista oettua!?

nimim. Kade

Ps. Tänään oli ihana kirkasta, vai mitä! Päiväkävelyllä suussa maistui vain vähän hiekka.

MiaO kirjoitti...

Vilijonkka, juu Ikean kulmilla tuli käytyä kahtena varsin erilaisena päivänä. (Olisitko muuten tunnistanut?)

Eilen tosiaan oli aivan mahtava keli! Täytyy nauttia tästä lyhyestä siirtymäajasta, ihanteellisista kevätpäivistä. Kohta sitä löylyä taas piisaa...

Ollaan juuri lähdössä ulkoilemaan. Ei hassumpi keli tänäänkään.

Rusina kirjoitti...

Tutun näköistä. Aamuisin kun lähdettiin retkelle taivas oli sininen ja ilma kuulas. Iltapäivällä jos tultiin takaisin ennen auringonlaskua näytti kaupunki alakuvien kaltaiselta.

Pekingissä satoi hiekkaa reilu viikko ennen matkaamme keväällä 2006 ja sitä löytyi joistakin paikoista mielenkiintoisina kerroksina vaikka virallinen osa kaupunkia olikin luudittu puhtaaksi.

Anonyymi kirjoitti...

En malttanut olla ilman kommentointia.Hernerokkasumut ovat tuttuja Shanghaista(vastapäistä omakotitaloa ei joskus nähnyt ja aviomiehen työmatka jäi puoleen väliin,kun autot eivät nähneet ajaa sumussa).Nyt Etelä-Suomessa on ihana kevätaurinko ja lumet sulavat vauhdilla.Lämpöisiä auringonsäteitä sinulle ja Oonalle.
Lisbet ja luppakorva

Vilijonkka kirjoitti...

Tutun näköisiä maisemia, muten todellakaan tunnistanut mistä. Edelleen kahden täällä vietetyn vuoden jälkeenkin musta kaikkialla näyttää samalta. Nin oli muten Pariisissakin, en olisi mitenkään osannut ajaa siellä autoa eksymättä. Kävelen en onneksi eksy!

MiaO kirjoitti...

Rusina, juu kyllä nämä kaksi kuvasarjaa voivat mahtua ihan samaankin päivään. Mitenköhän Pekingin käy, saasteet kun eivät ainakaan ole vähentymään päin ja hiekkamyrskytkin yleistyvät Gobin autiomaan laajentuessa ja lähestyessä vuosi vuodelta...

Eilen illalla satoi vettä, en tiedä oliko oikeaa vai tekemällä tehtyä, mutta olipa mahtavaa nähdä tähtitaivas ja Otava suoraan pään päällä. Taitaa muuten tekemällä tehty sade olla kiinalaisten ratkaisu ilmaongelmiin täällä Pekingissä.

Lisbet, helppo kuvitella, että Shanghaissa on varmasti sama ongelma. Onhan se huomattavasti Pekingiä isompi, joten kyllä saasteita taatusti riittää sielläkin. Myös täällä on pahimpina päivinä moottoriteitä suljettu heikon näkyvyyden vuoksi... Hurjaa...

Kiitos keväisistä terveisistä. Suomi-sanaan liittääkin sanat rakas ja RAIKAS. Mielikuviin tulee heti ihana raikas tuulahdus. Aaah! *hengittää syvään*

Vilijonkka, älä huoli, ihan mahdoton tehtävä se olikin. Kyllä täällä niin samalta näyttää joka paikassa. ;D Mitä tuohon autolla ajamiseen tulee, niin mies houkuttelee, että hommattais ajokortit, molemmat. Omalta osaltani en ole kyllä yhtään vakuuttunut... Sen verran punahilkka olen minäkin.

Seija kirjoitti...

Täällä oli pääsiäisen aikaan pari päivää juuri noin utuisen näköistä. Pimeällä tiellä auton valoilla ei nähnyt kuin muutaman metrin. Täällä on vaan se ero, että usva on puhdasta, maan ja ilman lämpöeroista johtuvaa, ei saastesumua.
Kyllä siellä Kiinassa vihreätä osataan tehdä. Satuttiin olemaan olympialaisia edeltävänä syksynä siellä, niin Pekingissä katujen ja ulosmenoteiden varret "kasvoivat" niin kauniin vihreinä, ihan suorastaan metsiltä vaikuttivat. Lieneekö jo "hakkuu" tehty siellä, eipä se kannettu vesi taida kaivossa pysyä ;)

Unknown kirjoitti...

Ylempien kuvien maisemia on taas erityinen ikävä, kun tässä olen pari päivää siirrellyt viime kevään kuvia uuden uutukaiselle iMacille. (Sain sen siis vihdoin hommattua!)
Alempia kuvia ja niiden mukanaan tuomaa jännää makua suussa en sen sijaan kaipaa yhtään.....

Terkkuja koko köörille (Mimille kans) täältä ihanan raikkaasta Suomesta!
Huomenna vaihtuu meilläkin jo kesäkumit autoon, ihan kohta on KESÄ!
Ja erikoisterkut Vilijonkalle!

-Make

ps. Ethän Mia käynyt hakemassa niitä SUOLAKALOJA sieltä IKEALTA!!!... Ja sit vaikka jotain kivaa leffaa :D
ja muistakaa HIIRI!

MiaO kirjoitti...

Seija, sumuissa totisesti on eroa. Suomessa sumu on ihanan raikasta. Ja miten kaunis ja viehättävä on esimerkiksi aamu-usva. Täällä sumu on kuivaa ussakkaa, masentavaa saastepölyä.

Pekingistä onneksi löytyy paikka paikoin myös vihreyttä. Olympialaisten aikaan siihen tosiaan ihan panostettiin, puistoalueita tehtiin ja kokonaisia puita raahattiin jostain kaukaa. Osa kuivahti pystyyn, mutta ainahan tilalle voi tuoda uuden puun. Mitä sitä suotta taimia istuttelemaan, kun voi saada kerralla kunnon näköistä... :/

Make, olipas mukava kuulla sinustakin. Vai että sait sen himoitsemasi vihdoin hommattua. Jiihaa! Onneksi ja iloksi olkoon!

Itsekin haaveilen siirtymisestä Mac-aikaan. Hoksattiin, että mehän voidaan ostaa Suomesta verovapaana. Eipä ole tullut aiemmin ajatelleeksi. Täältähän sitä ei kannata hankkia, hinta ei niin paljoa poikkea, ja kun tahtoo ne ääkköset.

Kuvien kanssa sulla taitaa olla melkoinen siirtelyurakka. Varmaan mieli palaakin menneeseen ja myös aikaan täällä. Myös te olette olleet meidän mielessä viime aikoina. Kierros on mennyt ja ollaan taas keväässä. Viimekeväiset muistot palaa, ja jonkinlainen haikeuskin. Se oli jotenkin niin ikimuistoista aikaa.

Minä kerron terveisiä tänne päin, ihan koko köörille. Ja Vilijonkka saa erikoisterkkunsa. :D Mutta miten sinä Make arvasitkaan mitä minä siellä Ikean kulmilla??! ;D Sitäpä juuri. Salmiakkia. Edelleenkin se on ainoa paikka, mistä sitä saa. Kunnon lakuja sen sijaan on tullut yhteen Jenny Luhun, ei ihan näille kulmille kuitenkaan, ettei liian hyvälle totu. Köllöhetket leffan ääressä ovat edelleen vertaansa vailla, ja se mitä ei kyllä ikinä unohdeta on HIIRI. ;D