Tänään on taas Mongolian arojen hyytävä tuuli riepotellut Pekingiä. Tuuli on tarttunut kaikkeen, mikä ei ole vähintään sementillä kiinni muurattu. Vaikka pakkasta ei ole kuin vajaa viisitoista, näin kovalla tuulella se tuntuu purevan kaksin verroin pahemmin. Ilman toppahousuja, huppua ja kilometrin mittaista kaulaliinaa, ei ole ollut ulos menemistä.
Suuri osa paikallisista asumuksista lämpiää kivihiilellä. Kivihiilen katkun voi aistia varsinkin iltaisin. Köyhimmissä majoissa nukutaan toppavaatteet päällä. Varastomyymälöissä ja pikkuputiikeissa kauppaa käydään hengitys huurussa ja ravintoloissakin keittoa hörpitään takki päällä. Tänään lämmikkeeksi tarjoiltiin lämmitettyä soijamaitoa. Kuulemma yleinen talvijuoma täällä teen lisäksi.
Olen kantanut huolta pienestä villakoirasta, joka on juoksennellut asuinalueellamme. Eilen illalla havahduin, että tuo koirapoloinen oli jo edellisenä päivänä juoksennellut vapaana. Se kipitteli ja haukuskeli pimeänä olevan talon ympärillä. Näin kylmällä ilmalla se olisi vaarassa paleltua, jos ei pääsisi lämpimään yöksi. Selitin porttivahdille tilanteen ja patistin vielä miestäni soittamaan management-officeen.
Aamulenkillä Oonan kanssa huomasin, että tuo pieni villakoira oli taas/edelleenkin ulkona. Mietin mitä ihmettä siinä oikein pitäisi tehdä. Mieheni on kieltänyt ottamasta kulkukoiria kotiimme. Ymmärrän kyllä hänen pointtinsa, mutta sieluani riipi. Minun piti lähteä, kyyti odotti ja pieni tirpana hävisi kulman taa.
Kotiin palattuani ja Oonan kanssa lenkille lähtiessäni oli aamuinen edelleen mielessäni. Kiertelin samoja kulmia ja pelkäsin, että näkisin sen pienen villakoiran kohmettuneena ja kangistuneena johonkin koloon tai sillan alle. Nyt olin päättänyt, että kaikesta huolimatta ottaisin sen mukaani ja toisin eteiseemme kylmältä suojaan. Pientä tepastelijaa ei näkynyt. Voi kunpa se olisi päässyt kotiinsa ja olisi nyt takan edessä lämmittelemässä.
2 kommenttia:
Voi koira poloinen!
Tuo se on hankalaa, kun ei oikein uskalla mennä koiriin koskemaan, kun ei tiedä, onko ne rokotettuja. Kyllähän tosin yleinen siisteys kertoo jo aikapaljon... Täällä Thaimaassa (terkut lomalta!) on kauheasti irtokoiria ja ollaan nähty muutaman kerran sellainen oikein likainen aikuinen koira, jolla yläleuka on aikasta tynkä ja alaleuka on tosi pitkä ja epämuodostunut. Hurjan näköinen! Ei varmasti kukaan turisti uskalla edes vettä tarjota, vaikka olisi kuinka kiltti koira...
Kiitoksia lomaterveisistä Nina! Oooo, ollappa Thaimaan lämmössä, vaan täällä vain hytisen... :/ Noo, onneksi se lähtee pian kevääseen päin kääntymään ja kohta jo lämmittää täälläkin. :D
Tuo koira poloisen kohtalo kyllä riipi sydäntä sellaisella pakkaskelillä varsinkin. Olin nähnyt sen aiemminkin, sitä oli yksi kiinalainen ulkoiluttanut ja turkki oli trimmattu, joten siitä on huolehdittu kyllä. En vain ymmärrä miten se oli ulos sellaiseen pakkaseen jätetty, kun talonväki ei ollut kotona.
Irtokoirien kanssa täälläkin kannattaa kyllä olla varovainen. Tuskin kiinalaiset juurikaan koiriaan rokottavat. Köyhien keskuudessa varsinkaan. Toisaalta en ole kuullut rabies-tapauksista Pekingissä, mutta sehän ei suinkaan tarkoita etteikö sitä voisi silti olla.
Lähetä kommentti