Kierrellessämme vanhaa museokylää satuimme keskelle traditionaalista hääjuhlaa ja saimme luvan jäädä seuraamaan tilaisuutta. Emme olleet kuitenkaan ihan ainoita kutsumattomia, sillä paikalle näkyi eksyvän muutama muukin turisti. Minähän tietenkin käytin tilaisuutta hyväkseni ja koitin zoomata parhaani mukaan.
Tässä pappi vielä valmistautuu vihkimistä varten.
Sekä morsiamella että sulhasella oli kaksi naispuolista avustajaa. Sulhanen asettui vihkipöydän oikealle puolelle ja morsian vasemmalle. Alkuseremonian ajan avustajat pitivät morsiammen kasvojen edessä liinaa. Myöhemmin kasvot paljastettiin ja hääpari aloitti toisilleen kumartelun. Morsian avustajineen kumarsi sulhaselle kaksi kertaa, johon sulhanen avustajineen vastasi kertakumarruksella. Kuvio toistui, jonka jälkeen hääpari avustajineen istuutui alas lattialle, kasvot vastakkain.
Hääseremonia jatkui hartaalla käsienpesulla ja seremoniallisella teenjuonnilla, jonka aikana me päätimme poistua ja jatkaa matkaa. (Myöhemmin hääseremoniaa googlettamalla selvisikin, ettei siinä suinkaan juotu teetä vaan viinaa.)
Korealaisessa hääseremoniassa villihanhilla on suuri symbolinen merkitys. Paikalle tuodaan puinen villihanhipari, joka symboloi tuoretta avioparia. Villihanhet ovat uskollisia toisen kuoltuakin sekä ymmärtävät hierarkian ja järjestyksen sekä harmonian. Perinteisesti hääpaikalle on tuotu myös kukko ja kana punaiseen ja siniseen liinaan kiedottuina. Kukon uskotaan karkoittavan pahan ja kana symboloi hedelmällisyyttä.
6 kommenttia:
No huh - olipa hieno kokemus päästä kurkkimaan hääseremoniaa! Hauska päähine sulhasella ja morsiamen poskipilkku näkyy kyllä takimmaisellekin katsojalle vaivatta. Upea postaus, taas. Kiitoksin, ano
Kiitos Ano. Sulhasen päähineessä tosiaan oli tuollainen hassu ropeli ja morsiammella muhkea poskipilkku. Luin myös, että perinteisesti morsian on ollut useamman vuoden sulhasta vanhempi. Hauskasti muuten noin päin. Näissä häissä niin ei kuitenkaan ollut.
Perinteisesti häät pidettiin aina morsiammen kotona, jonne sulhanen saapui ratsain. Häiden jälkeen pari vietti kolme päivää morsiammen sukulaisten seurassa, jonka jälkeen sulhanen vei morsiammen mukanaan omalle kotitilalleen.
Aina kannattaa vähän työntyä paikallisten meininkeihin. Niihin tuskin tulee kutsua, mutta turistin "tietämättömyydellä" voi joskus osua paikkohin joihin ei muuten pääse.
Mielenkiintoisia juttuja jälleen.
Seija, tuossa olet ihan oikeassa. Turistin tietämättömyyttä voi hiukan käyttää hyväkseenkin. ;)
Kiitos upeista Korearaporteista kauniine kuvineen :)
Kiitos Rusina. :)
Lähetä kommentti