Kiinalaisilla on hyvin vaativa suhtautuminen ruokaan ja sen makuun. Ravintoloissa mikäli maku ei miellytä, annos lähetetään surutta kokille takaisin. Myös miljööltään vaatimattomissa paikoissa ei ruuan mausta tingitä. Ympäristö saa olla nuhruinen, mutta ruuan täytyy maistua.
Jos itse haluaa kokata, raaka-aineita on runsaasti saatavilla sekä melkein ilmaiseksi kotimaan hintoihin verrattuna. Ruuanlaitto kotona saa uuden merkityksensä, kun kotimaiset perunamuusi ja makaroonilaatikko vaihtuvat kiinalaisiin wokkeihin ja keittoihin. Ruuanlaitosta on tullut eri tavalla luovaa.
8 kommenttia:
Oih! Näyttääkin hyvältä - täytyy myös maistua! Mukava nähdä myös kuvina uutisia sieltä. On varmasti mielenkiintoista aikaa, ja ihanaa kun kaikki on uutta.
Mukavia hetkiä uuteen kotikaupunkiin tutustumiseen ja rohkeasti vaan metroon uudestaan seikkailemaan :)
ps. mikäs olikaan sen ihanista ihanimman kiinalaisen leivoksen nimi.. sen jota saa kaduilta (kuin hotdog-kojut) ja se pieni "leivos" näyttää kuin kananmunan keltuaisen pinnalta.. :D parasta ikinä. t. kokemusta on.
Kiitos Johanna! Itse asiassa juuri tänään on tarkoitus lähteä kokemaan sitä metroilua uudestaan... Pistäydyn vähän katsomassa onkos siellä mimmoinen olympiahumu tuolla keskikaupungilla.
En ole vielä huomannut niitä leivoskojuja. Sellaisia joissa maissia myydään ja jotain varrastikkuja kylläkin. Mutta tarkennan katsettani, jospa vielä sellaisen bongaisin. Ehdottomasti pitää moista herkkua päästä maistamaan!
Voi vallatonta noita kuvia, tuli ihan koti-ikävä ja nälkä vaikka juuri nöusimme ruokapöydästä!
Ai hitsi ne olympialaiset. siellä mahtaa vilistä väkeä!! Mites tuo partiointi ja vartijointi.. onko vaikeuksia liikkua? menettekö katsomaan kisoja?
Ootko itse ottanut kuvat?
Johanna: Kyllä on porukkaa! Taitaa olla vielä puolisen miljoonaa turistia ja muuta väkeä pekingiläisten lisäksi. Keskusta ja tapahtumapaikat on aika lailla tukossa. Partiointia ja vartiointia on hyvinkin näkyvästi. Mutta kyllä täällä liikkumaan pääsee, kärsivällisyyttä se vain vaatii...
Meillä kävi ihan mieletön tuuri ja saatiin kuin saatiinkin liput kisoihin. Ja vieläpä pituushypyn finaali-iltaan! Ja Tommi hyppää palkintopallille!!!
Camilla: Voi ihana, sinäkin täällä! Juu kuvat on ite ottamia. Laadussa varmasti on parantamisen varaa, mutta tärkeintä on kai välittää vähän tunnelmaa. Sain muuten sen uuden kameran, mutta en osaa sitä vielä käyttää. Piti tilata käyttöohjeet Suomesta asti, kun ei oikein tuo kiinan kieli taivu :-/ Saiskohan ohjeet vielä selkokielellä??
Vilijonkka: Kyllähän sitä melkoiseen makujen taivaaseen on päästy :P Sitten kun tulette, niin vaihdellaan vinkkejä hyvistä ruokapaikoista!!
Näyttääpä herkulliselta nuo ruoat! Ihan sormet syyhyä, että pitäisi päästä taiteilemaan syömäpuikoilla :D
Lisäsin blogisi ihan lupaa kysymättä oman blogini seurattavien listalle, toivottavasti se ei haittaa? Kerro toki, niin voin poistaakin merkinnän.
Blogiasi aion varmasti seurata tulevaisuudessa! Kirjoitat kivasti, ja aihekin on vallan mielenkiintoinen.
Sehän on vallan kiva, kun olet lisännyt minut listallesi :) Kävin muuten vastavierailulla, ja hurahdin heti Kainuuseen.
Lähetä kommentti