Minua kiehtoo vanhat tavarat. Se miten aika on kuluttanut niihin jälkensä ja elämä tallentanut kulkunsa. Se että esineillä on historia, oma persoonallinen tarinansa.
Tänään eksyimme onnellisesti ja löysimme vanhojen tavaroiden aarreaitan. Niin monta tarinaa vieri vieressä, limittäin, lomittain ja päällekkäin. Sulassa sovussa odottivat ohikulkijaa, kutsuivat tutkimaan mennyttä, jo elettyä aikaa.
Kun nämä kengät osuivat silmiini, tiesin oitis, että tahdon ne. Myös mieheni näki niissä jotain hyvin kiehtovaa. Vaikka monessa asiassa mielihalumme eroavat, joissain asioissa ei ole kahta puhetta. Tämä kenkäostos oli juuri sellainen.
Mieleen tulee ajatus, kukahan on mahtanut näillä kengillä kävellä. Kovin ovat erikoiset ja vahvarakenteiset. Kenkäosa on nahkaa, pohjassa on metallia ja puuta. Metalliset tapit pohjissa herättävät ihmetystä. Mikähän tarkoitus niillä on. Ihan kuin kengät olisi haluttu nostaa irti maasta. Voi ihan kuvitella, mikä kopina on kuulunut, kun näillä kengillä on kävelty pitkin kivetyksiä.
Mukaamme lähti myös vanha valokuva ajalta ennen kommunismia, jolloin miehillä oli vielä pitkä (taka)tukka. Otsaraja on ajeltu vinhan näköisesti päälaelle asti.
Monikäyttöiset koristeelliset puulaatikot pääsivät myös uuteen kotiin. Hmmm, mitäköhän näissä on säilytetty..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti